Siirry pääsisältöön

BAR Finland

BAR Finland -projektin esittely










BAR Finland 1 - Tommi Melender: Onnellisuudesta (25.3.2016)
BAR Finland 2 - Märta Tikkanen: Personliga angelägenheter (30.4.2016)
BAR Finland 3 - Raija Siekkinen: Saari (31.5.2016)
BAR Finland 4 - Tove Jansson: Kesäkirja (30.6.2016)
BAR Finland 5 - Jari Järvelä: Romeo ja Julia (29.7.2016)
BAR Finland 6 - Jouko Turkka: Aiheita (31.8.2016)
BAR Finland 7 - Hagar Olsson: Ediths brev (30.9.2016)
BAR Finland 8 - Kirjamessujen lukupiirissä Rosa Meriläisen Osteri (31.10.2016)
BAR Finland 9 - Eeva Kilpi: Tamara (30.11.206)
BAR Finland 10 - Henry Parland: Rikki (31.12.2016)

BAR Finland 11 - Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu (29.1.2017)
BAR Finland 12 - Lauri Viita: Betonimylläri ja muita runoja (28.2.2017)
BAR Finland 13 - L. Onerva: Murtoviivoja (31.3.2017)
BAR Finland 14 - Jenni Haukio (toim.): Katso pohjoista taivasta (30.4.2017)
BAR Finland 15 - Pirkko Saisio: Betoniyö (31.5.2017)
BAR Finland 16 - Veijo Meri: Vuoden 1918 tapahtumat (30.6.2017)
BAR Finland 17 - Aino Kallas: Novelleja (31.7.2017)
BAR Finland 18 - Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä (31.8.2017)
BAR Finland 19 - Annika Idström: Isäni, rakkaani (30.9.2017)
BAR Finland 20 - Heidi Köngäs: Sandra  (31.10.2017)

BAR Finland 21 - Arvid Järnefelt: Isänmaa (30.11.2017)
BAR Finland 22 - Joel Haahtela: Katoamispiste (31.12.2017)
BAR Finland 23 - Joel Lehtonen: Mataleena (29.1.2018)
BAR Finland 24 - Irja Salla: Lisa Beata (28.2.2018)
BAR Finland 25 - Eira Stenberg: Oven takana  (31.3.2018)
BAR Finland 26 - Saara Turunen: Sivuhenkilö (30.4.2018)
BAR Finland 27 - Jorma Korpela: Tohtori Finckelman (31.5.2018)
BAR Finland 28 - Pentti Haanpää: Jauhot (30.6.2018)
BAR Finland 29 - Mirjam Tuominen: Anna Sten (2.8.2018)
BAR Finland 30 - Eva Illoinen: Iltapäivällä tuli levottomuus (31.8.2018)

BAR Finland 31 - Elmer Diktonius: Janne Kuutio (30.9.2018)
BAR Finland 32 - Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit (31.10.2018)
BAR Finland 33 - Juhani Karila: Omenakrokotiilin kuolema (30.11.2018)
BAR Finland 34 - Aapo Junkola: Lintujen aika (31.12.2018)
BAR Finland 35 - Mariaana Jäntti: Amorfiaana  (29.1.2019)
BAR Finland 36 - Kari Aronpuro: Aperitiff - avoin kaupunki (28.2.2019)
BAR Finland 37 - Ain'Elisabet Pennanen: Voimaihmisiä (2.4.2019)
BAR Finland 38 - Marja-Liisa Vartio: Se on sitten kevät (30.4.2019)
BAR Finland 39 - Maila Pylkkönen: Tarina tappelusta  (31.5.2019)
BAR Finland 40 - Eila Pennanen: Ennen sotaa oli nuoruus (30.6.2019)

BAR Finland 41 - Kirsti Simonsuuri: Pohjoinen yökirja (2.8.2019)
BAR Finland 42 - Juha Mannerkorpi: Päivänsinet (31.8.2019)
BAR Finland 43 - Väinö Kirstinä: Pitkän tähtäyksen LSD-suunnitelma (30.9.2019)
BAR Finland 44 - Juhani Aho: Rautatie (31.10.2019)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän

Petra Forstén: Kadonneet tytöt

En ollut lukenut Petra Forsténin Kadonneita tyttöjä edes puoleen väliin, kun jo tiesin, mikä tulisi olemaan ensimmäinen tästä teoksesta kirjoittamani lause. Toki siinä vaiheessa oli vielä olemassa riski, että teos muuttaisi kurssia tavalla, joka pakottaisi vaihtamaan kyseisen lauseen.  Niin ei käynyt ja se lause kuuluu: Kadonneet tytöt ei ole mikään tavanomainen esikoisromaani. Forsténin kerronta nimittäin on niin taidokasta, että sen kaltaista tulee yleensä esiin vasta kirjailijan myöhemmissä teoksissa.  Kadonneista tytöistä näkyy, että Forstén on lukenut paljon ja hänen lukemansa on muuttunut kirjalliseksi ja kerronnalliseksi pääomaksi. Kaikille niille, joiden ensisijainen tavoite on olla kirjailija tämä teos on hyvä muistutus siitä, että kirjoittaminen alkaa lukemisesta. * Kadonneiden tyttöjen lähtöasetelma on kutkuttava. Teoksen päähenkilö Agnes on ollut teini-ikäisenä osa viiden tytön muodostamaa Laumaa ja tyttöjen, nyt jo naisten, on määrä tavata 20 vuoden tauon jälkeen. Agnes, j

Rachel Cusk: Toinen paikka (Second place)

  "Miksi kaikki on aina todellisempaa jälkeenpäin eikä tapahtumisen hetkellä?" "Why are things more actual afterward than when they happen?" Aloitin matkani Rachel Cuskin teosten parissa vuonna 2016, jolloin luin hänen romaaninsa (ja kuten myöhemmin kävi ilmi romaanitrilogiansa ensimmäisen osan) Outline (suom. Ääriviivat). Kirjoitin siitä mm. näin: "Outline ymmärtää minua. Se ymmärtää minua paremmin kuin moni ihminen, jonka tunnen. Se vastailee kysymyksiini ilman että minun tarvitsee niitä edes esittää. Se vastailee niihin kysymyksiin, joita harva haluaa edes kuulla, saati sitten pohtia. Se saa minut tuntemaan, että juuri sellaisena kuin olen, en ole yksin." Nyt olen uudenlaisessa tilanteessa, sillä Toinen paikka (Second place) on vaikeampi romaani kuin mikään aiemmin Cuskilta lukemani. Outlinen lisäksi olen lukenut häneltä myös teokset Transit (suom. Siirtymä), Kudos (suom. Kunnia) ja Coventry (ei suomennettu). Nyt en voi sanoa millään varmuudella, e