Alkuvuodesta lanseerasin kokeellisen kirjallisuuden (#kokkir) haasteen. Mulla oli unelma, että porukka innostuisi ylittämään rajojaan ja myös osa niistä lukijoista, joille kokeellinen kirjallisuus on vieraampi juttu altistaisi itsensä tutustumaan itselleen tyylillisesti oudompaan kirjallisuuteen.
Saahan sitä unelmia olla. Mitä silmiini on osunut täällä blogeissa, instassa ja twitterissä ei haasteeni juurikaan ottanut tulta alleen. Tämä on sinänsä tietenkin täysin ymmärrettävää, sillä mieluustihan sitä jokainen lukee niitä tuttuja ja turvallisia kirjoja, kauden uutuuksia ja teoksia, joita lukevat kaikki muutkin.
Jotta haasteeseen osallistuminen ei olisi jäänyt kiinni kokeellisen kirjallisuuden määrittelystä ja siihen liittyvästä problematiikasta oli lähestymistapa kokeellista kirjallisuutta kohtaan tässä haasteessa hyvin lempeä. Kokeellista kirjallisuutta olisi kaikki se kirjallisuus, jota lukija sellaisena pitää. Tätä kautta päästäisiin myös näkemään, kuka mitäkin kokeellisena pitää. Tai olisi päästy, jos haaste olisi kerännyt osanottajia.
Osallistuminen tähän haasteeseen taisi olla heikompaa kuin mihinkään kirjablogistanian haasteeseen koskaan aiemmin, eikä haaste onnistunut lievittämään kokeellisempaa kirjallisuutta kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tai ehkä on vaan niin, että kokeellinen kirjallisuus koetaan liian hankalaksi.
Listaan alle ne kirjat, jotka haasteen aikana luin ja joita mielestäni voidaan pitää kokeellisina. Jos sinä luit haasteaikana kokeellista kirjallisuutta olisi kiva, jos kertoisit siitä kommenteissa. Kommenteissa voit myös kertoa, mitä ajatuksia kokeellinen kirjallisuus sinussa noin ylipäätään herättää.
Lukemani teokset:
Mariaana Jäntti: Amorfiaana
Gertrude Stein: Herkät napit
Laura Laakso: Mrs. Milkyway
Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia
Kari Aronpuro: Aperitiff - avoin kaupunki
Raymond Queneau: Tyyliharjoituksia
Lisa Halliday: Asymmetry
Miki Liukkonen: Hiljaisuuden mestari
Maila Pylkkönen: Tarina tappelusta
Ali Smith: Autumn
Maria Matinmikko: Kolkka
Juha Mannerkorpi: Päivänsinet
Maija Muinonen: sexdeathbabies
Saahan sitä unelmia olla. Mitä silmiini on osunut täällä blogeissa, instassa ja twitterissä ei haasteeni juurikaan ottanut tulta alleen. Tämä on sinänsä tietenkin täysin ymmärrettävää, sillä mieluustihan sitä jokainen lukee niitä tuttuja ja turvallisia kirjoja, kauden uutuuksia ja teoksia, joita lukevat kaikki muutkin.
Jotta haasteeseen osallistuminen ei olisi jäänyt kiinni kokeellisen kirjallisuuden määrittelystä ja siihen liittyvästä problematiikasta oli lähestymistapa kokeellista kirjallisuutta kohtaan tässä haasteessa hyvin lempeä. Kokeellista kirjallisuutta olisi kaikki se kirjallisuus, jota lukija sellaisena pitää. Tätä kautta päästäisiin myös näkemään, kuka mitäkin kokeellisena pitää. Tai olisi päästy, jos haaste olisi kerännyt osanottajia.
Osallistuminen tähän haasteeseen taisi olla heikompaa kuin mihinkään kirjablogistanian haasteeseen koskaan aiemmin, eikä haaste onnistunut lievittämään kokeellisempaa kirjallisuutta kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tai ehkä on vaan niin, että kokeellinen kirjallisuus koetaan liian hankalaksi.
Listaan alle ne kirjat, jotka haasteen aikana luin ja joita mielestäni voidaan pitää kokeellisina. Jos sinä luit haasteaikana kokeellista kirjallisuutta olisi kiva, jos kertoisit siitä kommenteissa. Kommenteissa voit myös kertoa, mitä ajatuksia kokeellinen kirjallisuus sinussa noin ylipäätään herättää.
Lukemani teokset:
Mariaana Jäntti: Amorfiaana
Gertrude Stein: Herkät napit
Laura Laakso: Mrs. Milkyway
Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia
Kari Aronpuro: Aperitiff - avoin kaupunki
Raymond Queneau: Tyyliharjoituksia
Lisa Halliday: Asymmetry
Miki Liukkonen: Hiljaisuuden mestari
Maila Pylkkönen: Tarina tappelusta
Ali Smith: Autumn
Maria Matinmikko: Kolkka
Juha Mannerkorpi: Päivänsinet
Maija Muinonen: sexdeathbabies
Kiitokset haasteen vetämisestä! Harmillista, ettei tästä tullut samanlaista rajojen ylittämiseen innostanutta haastetta kuin moni muu on ollut. Kokeellisuudella taitaa olla vieläkin vähän pelottava ja vaikean ja raskaan lukemisen maine, kun ei osallistumisia paljoa tullut, näin ainakin tulkitsisin. Itse luin haasteeseen lopulta kahdeksan kirjaa, ja huomaan että olen jättänyt pois pari tapausta, jotka olivat vähän rajalla, eli en osannutkaan sitten muotoilla niiden kokeiluja sanoiksi, vaikka ensi teki mieli väittää niitä kokeellisiksi. Hmm. Joka tapauksessa, sain luettua haasteeseen seuraavat teokset, mukana blogilinkit:
VastaaPoistaAntti Salminen: Lomonosovin moottori http://tekstiluola.blogspot.com/2019/03/helmikuun-lyhyet-7-minibloggausta.html
Jyri Vartiainen: Kirous http://tekstiluola.blogspot.com/2019/04/maaliskuun-lyhyet-10-minibloggausta.html
Thomas Bernhard: Hakkuu http://tekstiluola.blogspot.com/2019/04/maaliskuun-lyhyet-10-minibloggausta.html
Maria Matinmikko: Kolkka http://tekstiluola.blogspot.com/2019/04/maaliskuun-lyhyet-10-minibloggausta.html
Laura Laakso: Mrs. Milkyway http://tekstiluola.blogspot.com/2019/04/maaliskuun-lyhyet-10-minibloggausta.html
Antti Salminen: Mir http://tekstiluola.blogspot.com/2019/05/huhtikuun-lyhyet-7-minibloggausta.html
Kaarina Valoaalto: Sisilisko ja minä http://tekstiluola.blogspot.com/2019/09/heina-elokuun-lyhyet-14-minibloggausta.html
Maija Muinonen: sexdeathbabies https://feministinenkirjallisuuskollektiivi.blogspot.com/2019/09/maija-muinonen-sexdeathbabies.html
Kiitos osallistumisesta. Ainakin tämä haaste osoitti, että kokeellinen kirjallisuus on edelleen kirjallisuuden marginaalista ja kuten tiedämme niin sivusta näkee aina paremmin.
PoistaTämän inspiroimana laitoin Muinosen uusimman varaukseen! Eli kiitos, kun tuot esille teoksia ns. valtavirran ulkopuolelta. Toivottavasti itsekin tässä rohkaistuisin hieman!
VastaaPoistaTiia/www.instagram.com/enemmankirjoja
Kiva kuulla, että innostuit Muinosen kirjasta. Luulen, että kokeellisen kirjallisuuden lukemista saattaa estää pelko siitä, että mitäpä jos ei ymmärrä lukemaansa. En minäkään ollenkaan kaikkea aina ymmärrä, mutta voin nauttia siitä huolimatta. Mukavia hetkiä sexdeathbabiesin parissa!
PoistaMinä en tiedä miten kokeellisuus määritellään. Itse määrittelisin niin, että kokeellista on se, mikä on itselleni malkoisen vaikeatajuista :) Tästä esimerkki voisi olla kesken jättämäni Stina Saaren Änimling. Olen listannut kokeelliseksi neljä lukemaani:
VastaaPoistaEeva Turunen - Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa https://kirjaviekoon.blogspot.com/2019/05/eeva-turunen-neiti-u-muistelee-niin.html
Markku Paasonen - Suurenmoinen huviretki https://kirjaviekoon.blogspot.com/2019/04/markku-paasonen-suurenmoinen-huviretki.html
Laura Laakso - Mrs. Milkyway https://kirjaviekoon.blogspot.com/2019/02/laura-laakso-mrs-milkyway.html
Veera Antsalo - Imago https://kirjaviekoon.blogspot.com/2019/01/veera-antsalo-imago-runosunnuntai.html
Haasteita on niin paljon, kaikkeen ei ehdi millään osallistua! Hyviä haasteitahan sinä olet lanseerannut, kiitos niistä.
Tuo sun määritelmä on täyttä rautaa! ❤️
PoistaEipä se mitään haittaa, vaikka osanotto olikin pieni. Itse ainakin haasteen myötä aloin katsella kirjoja ympärilläni kokeellisuutta silmällä pitäen ja samalla tietysti myös pohtia, mitä se kokeellisuus milloinkin on.
Kiitos mukana olosta!
Minulla on se perinteinen ongelma, että haluaisin aina jollain lailla ymmärtää lukemani, muuten turhaudun nopeasti. Mitä kokeellisempi teos, sitä korkeampi kynnys, jota en yleensä uskalla edes yrittää ylittää. Pitäisi tietysti vain rohkaistua. (Kuuntelen kuitenkin joskus kohtalaisen haastavaa musiikkiakin, esim. juuri nyt diggailen Disco Infernoa. Levottoman hälynkin seasta voi pian löytää jotain, johon tarttua.)
VastaaPoistaJa itse asiassa luin kyllä juuri kokeellisehkon kirjankin, J. P. Laitisen esikoisromaanin Lume. Tartuin kirjaan lähinnä sukulaisuussuhteen takia, hieman pelonsekaisin tuntein, mutta lukeminen onnistui varsin sujuvasti. Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen teos.
Mulle tuo ymmärtäminen ei ole niin tärkeää, mutta toki jos turhautuu lukiessa niin sitten käy rankaksi. Olen monia kirjoja siitä syystä jättänyt kesken, mutta joskus taas nautin siitä, että eteneminen on hankalaa. Noin yleisesti pitää kuitenkin olla jokin juttu, joka pitää mielenkiintoa kirjaa kohtaan yllä.
PoistaTuo Laitisen teos on mulle ihan uusi tuttavuus. Laitanpa muistiin. Kiitos vinkistä!
Harmi etteivät ihmiset lähteneet mukaan haasteeseen! Varmasti kokeellisuus pelottaa. En itsekään ole lukenut juuri mitään kokeellista, mutta venäläisen Daniil Harmsin Sattumia voisi varmaan sanoa sellaiseksi. Varsinkin nuorena olin ihan hurmiossa, kun luin sen ekan kerran. Olen tykännyt siitä myöhemminkin, vaikka makuni ei nykyään ole ihan niin raju :)
VastaaPoistaEipä tuo haittaa. Arvelin jo etukäteen, että tämä haaste ei olisi mikään varsinainen hitti, mutta toki luulin, että hieman useampi olisi ollut kiinnostunut. Joka tapauksessa pidän tärkeänä tuoda esiin myös kokeellisempaa kirjallisuutta, joka usein jää niiden suositumpien teosten jalkoihin. En olekaan tuota Harmsin kirjaa lukenut, joten laitanpa sen muistiin.
Poista