Siirry pääsisältöön

1001 kirjaa -lista





Vaikka luettavien kirjojen pinot huojuvat, päätin ottaa tarkasteluuni 1001-kirjaa listan eli ns. Boxallin listan päivitetyn version. Kyseinen lista löytyy blogini välilehdeltä, jonka nimi yllätys yllätys on 1001.

Olen päivittänyt listaan sinisellä, mitä kirjoja olen siltä jo lukenut. Jos olen lukenut listalta teoksen blogiaikanani, olen laittanut myös linkin blogikirjoitukseeni.

En aio todellakaan tätä listaa mitenkään orjallisesti lähteä käymään läpi, mutta lueskelen sieltä aina välillä jonkun teoksen ja suhteellisen monia muutoinkin lukusuunnitelmissa olleita teoksia löytyy tältä listalta. Tämän lista olkoon myös yksi tukikeppini pyrkimyksessäni lukea vähän vanhempaa kirjallisuutta.

Vihreällä olen merkinnyt ne teokset, joiden lukeminen on vakavammin suunnitteilla. Todettakoon myös, että suurin osa vihreällä merkityistä on naisten kirjoittamia teoksia. Moni sanoo, että heille kirjailijan sukupuolella ei ole väliä. Minulle taas sillä on paljonkin väliä ja itse asiassa naiskirjailijoiden suosiminen on minulle sukupuolipoliittinen päätös. Niin kauan kuin kirjallisuushistorioissa sun muissa suuren kirjallisuuden katalogeissa ääneen pääsevät enimmäkseen mieskirjailijat, minä jatkan tietoista naiskirjailijoiden suosimista. Koska asiat muuttuvat hitaasti, tulen luultavasti jatkamaan tällä linjalla loppuikäni. Asiaa ei kuitenkaan pidä käsittää niin, että minulla olisi mitään mieskirjailijoita vastaan.

Luettujen teosten sinisiä merkintöjä ei ihan kauheasti tullut, joten eiköhän tässä riitä harrastusta vuosiksi eteenpäin. *ja tähän tulisi nyt joku veikeä hymiö*



Kommentit

  1. Sinäkin Brutukseni ;) Minusta on aina yhtä kiinnostavaa nähdä, mitä kirjoja listalta muut ovat lukeneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinähän tämän hullutuksen panit liikkeelle jo aikoja sitten. On tosiaan hauska kurkkia, mitä muut ovat lukeneet ja onhan tämä lista jonkinlainen tukiranka, jos niinkun vaikka luettavat loppuisi kesken. Ei ole vielä koskaan niin käynyt, mutta mistä sitä tietää. Hyvä olla lista takataskussa. Kiitos kommentista.

      Poista
  2. Olikohan tämä se kaikkien painosten lista kun huomasin että mukana oli toistuvia numeroita joista osassa oli lisämerkintänä a.
    Mutjoo, kyllä listalta kaikenlaista hauskaa löytyy, en nyt lähde suosittelemaan mitä vihreällä merkittyjä erityisesti suosittelen (osasta olen kuitenkin blogannut).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisit vaan rohkeesti suositellut. :) Muistan kyllä, että sinulla on ollut jotain tältä listalta, mutta kun osa nimistä on suht vieraita, niin en nyt muista, mistä teoksista oli kyse. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Silmäilin tuota listaa ja en ole varma olenko juuri tuon listan aikaisemmin lukenut vai onko vaan aika lailla samalainen kuin lukemani. Onhan nuo ns. kaanonkirjailijat aika lailla vakiintuneita, jopa nykykirjailijoissa. Mua silloin pisti silmään tämän englantilaisen listan voimakas painotus englanninkielisiin kirjoittajiin. Mikä on kyllä ihan ymmärrettävää (vaikkakin tyhmää minun mielestäni!). Enemmän ihmetytti, että listalla oli useita kirjoja joiltakin nykykirjailijoilta. Varmasti kaikki ovat hyviä ja suositeltavia, mutta kun on kyseessä VAIN tuhat ja yksi kirjaa niin sitä luulisi ja toivoisi että skaala olisi vähän laajempi. Sitten totesin, että mä taidan olla hirveä tosikko. Tai sitten olen muuten vaan hirveä ja luulen, että muut ottavat tälläiset listat tosissaan.;)

    Vähän kun silmäilin noita sinun värimerkintöjä, niin huomasin, että olin lukenut hämmästyttävän monta vihreällä merkkaamaasi. Hauskaa, koska luet niin paljon kirjoja joita en ole lukenut, joista en ole kuullutkaan tai joita vasta suunnittelen lukevani, joskus.:)

    Minusta on hienoa, että luet tietoisesti paljon naiskirjailijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä lienee vuoden 2006 laitoksesta. Boxallin listaa on muokattu sittemmin. Esimerkiksi vuoden 2012 listauksessa anglosaksista painoa on kevennetty, vaikka siinäkin Coetzeelta, Woolfilta, Tolstoilta ja Mannilta on useampia teoksia—ei enää kuitenkaan esimerkiksi kymmentä teosta Coetzeelta.

      Poista
    2. Linkki listaan on tuolla välilehdellä. Kyllä tämä jollain tavoiten päivitetty lista on ja esim. Manillaköysi, jonka HD Canis alempana mainitsi on tällä listalla mukana. No tietysti lista päivittyy jatkuvasti, joten siinä suhteessa sitä on lukijana aina jäljessä.

      Hauskaa Sanna, että olet lukenut noita vihreitä. Minulla kävi sillä tavoin köpelösti, että esim. Calvinolta olen lukenut suht kaiken suomennetun, mutta siitä huolimatta ei tullut montakaan Calvino-merkintää. Voi tietysti olla, että jotain jäi huomaamatta, kun ensin pitää engl.kielisen teoksen nimi selvittää italiaksi ja sen jälkeen suomeksi. Luultavasti jotain jäi huomaamatta ja lisäilen sitten, kun huomaan.

      On tämä lista edelleenkin aika anglopainotteinen, mutta tällä nyt mennään, enkä aio tämän listaan millään tavalla estää lukemasta niitä omia kiinnostuksenkohteitani, jotka eivät tältä listalta löydy. Ai että, tänään löysin hienon painoksen Muriel Sparksin romaanista The Prime of Miss Jean Brodie. Se oli pakko tietenkin ostaa, kun onhan se listakirja. Tällä tavoinkin listaa voi käyttää: tekosyynä kirjaostoksille. Kiitos kommentista Sanna ja Juha.

      Poista
  4. Aivan hengästyttävä tuo lista, ja paljonhan olet lukenutkin! Naisten suosiminen on kulttuuriteko ja askel kohti tasa-arvoisempaa ja parempaa maailmaa, joka ei tosiaan meidän elinaikanamme vielä tule valmiiksi.

    Melkoisen yleissivistyksen varmaan saisi, jos tuon listan saisi luettua. Suomalainen versio tuosta listasta olisi myös mielenkiintoista nähdä. Ehkä sellaisen voisi ryhtyä keräämään: neljäsosa kotimaisia, neljäsosa pohjoismaista, neljäsosa muuta eurooppalaista ja neljäsosa muu maailma?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa Elina ihanaa. Tiesin, että sinuun voin luottaa tässä naiskirjallisuuden poliittisessa suosimisessa. Olisi tosiaan hauskaa, jos olisi myös suomipainotteinen lista. Sitten voisi katsoa, mitä samoja/eriä maailmankirjallilsuuden teoksia siitä löytyisi kuin tältä listalta. Tämä lista helposti kyllä äijäännyttää lukemista, mutta minulla riittää kyllä lukemattomia naisiakin ihan kunnioitettava määrä. Kiitos kommentista.

      Poista
  5. Jollain tapaa ahkera lukija valitsee seuraavat 1001 kirjaa. Valintojen maustaminen tällaisen jalostetun listan pohjalta ei varmaankaan ole vahingoksi.

    En minäkään orjallisesti listaa noudata, mutta pitkät tauot urakan etenemisessä aiheuttavat levottomuutta. Haluan nimittäin lukea listan päätökseen vielä kohtuullisissa sielun ja ruumin voimissa, ja päivät ovat lyhyitä ja joulu tulee joka vuosi yhä aikaisemmin.

    Hyvähyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juha, sinä taidat olla sitoutuneempi tähän listaan kuin minä. Minulle tämä on tällaista kirjallista leikkiä, mutta hauskaa sellaista. Kuten ehkä tiedätkin luen suht paljon ns. palkintokirjallisuutta ja tähän syynä on se, että ne yleensä ovat ainakin hyvää kirjallisuutta, vaikka eivät aina omaan makuun olisikaan.

      Poista
  6. Vuoden 2006 laitos kirjasta oli tosiaan hyvin englanninkieliskeskeinen, vuoden 2008 uudistetussa laitoksessa tehtiin isompia muutoksia ja mukaan tuli enemmän muuta maailmaa.
    Ja nyt kun katselin tuota listaa niin ilmeisesti pelkillä numeroiduilla olevat olivat mukana ensimmäisessä painoksessa ja a-merkityt tulivat mukaan uusintapainoksessa (samalla tietysti poistaen nipun muita kirjoja).
    Esim. 2006-painoksessa oli mukana yksi suomalainen kirja, Janssonin Kesäkirja, 2008-painoksessa mukaan tuli myös Jäniksen vuosi, Tuntematon sotilas ja Manillaköysi.

    Noin muuten Ullan blogissa oli puhetta ruotsalaisesta sisarkirjasta 1001 Böcker jne joka on koottu aika lailla eri tavalla sisältäen vain yhden toimittajan valintoja ja kirjoja jotka on tietoisesti rajattu Boxall-listan ulkopuolelle, ja joka tietysti sisältää suuremman Ruotsi- ja pohjoismaa-biaksen.
    Niinkuin sopii odottaakin, mitään universaalilistaa ei ole edes mielekästä lähteä tekemään, ja englanninkielisessä kulttuurissa pääpainon tuleekin olla englanninkielisessä kirjallisuudessa. Samoin aihevalinnoissa on syytä harjoittaa kulttuuripainotusta, pohjoiseurooppalaisen lukijan ei ehkä tarvitse lukea kolmeakymmentä kirjaa orjuudesta Yhdysvalloissa, muutama riittää, mutta yhdysvaltalaislukijalle aihe on tärkeämpi ja sen pitää näkyä.

    Samoin mieleen tulee että näillä listoilla on varmaan myös jonkinlainen saturaatiopiste jonka jälkeen niiden seuraaminen ei enää ole lukukokemusten hankkimisen kannalta niin hedelmällistä.
    Olen katsellut läpi myös musiikkilistaa 1001 Albums jne ja sitä kuullut huomattavasti kattavammin, jonnekin 600-700 levyn tienoille, ja edennyt vaiheeseen että suurimman osan kuulemattomistakin tiedän niminä ja minulla on jonkinlainen käsitys siitä millaista musiikkia ne sisältävät...ja aika moni niistä on sellaisia että eivät ne minua juuri kiinnosta, kun taas monissa genreissä asiantuntemusta on kehittynyt sen verran että kiinnostavia juttuja löytää yllin kyllin listan ulkopuolelta.
    Samaan tapaan kirjalistassakin on alkanut muodostua joitain nimiä joista minulla on jo jonkinlainen käsitys millaisia ne ovat ja joita en usko että tulen ikinä lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HD, olet kyllä ihana listahullu. :) Sellainen hyvä puoli minusta tässä listassa on, että jos haluaa lukea jotain kirjailijaa, jota ei kovin hyvin tunne ja hän on listalla, niin voi sitten valita sen listalla mainitun teoksen. Suursuosikkini Don DeLillo on listalla erittäin kattavasti edustettuna, joten eiköhän lista potki lukemaan häntä entisestään. Harmittaa vaan kun haluaisin teoksen The Falling Man, mutta sitä on kirjakaupassa vain tylsällä kannella. Odotan siis, että löydän siitä version, jossa parempi kansi.

      Olen aina tykännyt kaikesta listaamisesta. Ehkä listat jotenkin järjestävät sitä päässä olevaa kaaosta. Oi voi, jos olisi aikaa, voisi laatia omiakin listoja.

      PS. Universaalilista jäi nyt kutkuttamaan mieltä. :)

      Poista
    2. Universaalilistalla pitäisi varmaan olla aika paljon kiinalaista ja intialaista kirjallisuutta :)

      Osa noista nimistä on tosiaan vähän hämäriä: mukana taisi olla pari Calvinoa jota ei ole suomennettu (Spiders' Nest ja Crossed Destinies) mutta myös Our Ancestors on hämäävästi nimetty, se on yhteispainos Halkaistusta varakreivistä, Paronista puussa ja Ritarista jota ei ollut olemassa.
      Ja joissain laajemmissa teoksissa tai novellikokoelmissa ei välttämättä voi olla varma onko lukenut juuri sellaisen painoksen jota toimittaja on tarkoittanut, mutta niitä voi sitten merkitä fiiliksen mukaan jos kokee kyseisen teoksen tarpeeksi hyvin lukeneensa (esim. itse lasken lukeneeni Tuhannen ja yhden yön tarinat vaikka oikeasti olen lukenut vain valikoiman enkä koko kirjasarjaa...)

      Pitää ehkä laittaa tämä lista omaankin blogiin.

      Poista
    3. Kiitos tuosta Calvino-selvennyksestä. Olen lukenut juuri nuo mainitsemasi: Halkaistu varakreivi, Paroni puussa ja Ritari jota ei ollut olemassa. Ihmettelen tuo Our Ancestors-teosta, mutta en sitten ryhtynyt asiaa selvittämään. Käyn nyt heti merkkaamassa tuon. Calvino oli nuorena ihan favoriittini. Voi että hänen seurassa on ollut niin mainioita hetkiä, että huh-huh. Merkkasin myös Proustin Kadonneen ajan, mutta mainitsin, että olen lukenut vain neljä ensimmäistä tilastojeni mukaan.

      Harmittaa, kun on yksi ajanjakso, jolta en löydä tilastointia ja siihen ajoittuu esim. läjä Saul Bellowia. Ne jätin sitten merkitsemättä, kun en ole varma, mitkä teokset on kyseessä. Ja välillä tuli harmillisia huteja, kun olen lukenut jotain kirjailijaa, mutta en juuri listalla mainittuja teoksia. Esim. Lewyskalta olen lukenut ainakin kaksi teosta, mutta en juuri sitten niitä hänen Traktoreitaan (jotka nyt tosi ovat lainassa kirjastosta vihdoinkin).

      Laita ihmeessä blogiisi tämä lista, niin on mukava käydä sitä kurkkimassa.

      Poista
  7. Sinistä ja keltaista kirjastoa aika lailla... Oliko siellä yhtään Herta Mulleria? Tykkään lukea suomalaista kirjallisuutta. Itselläni painottuu lukeminen automaattisesti naiskirjailijoiden kirjoihin, mutta luen muutaman kirjan myös miesten kirjoittamia kirjoja joka kuukausi.
    Minua ahdistaisi lukea pelkästään tällaista listaa, sillä luen luovasti ja tunnelman mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muistaakseni ollut Mulleria, eikä ollenkaan kaikkia Nobel-kirjailijoitakaan. Paljon myös teoksia, joita ei ole suomennettu. Mukava kuulla, että olet automaattisesti kallellasi kohti naiskirjalisuutta.

      Juu, kyllä minuakin ahdistaisi, jos ei saisi lukea muuta ennen kuin on koko tämä lista luettu. Minulle tämä lista on vähän niin kuin mustapippuri. Antaa maun mainion, kun ei käytä liikaa. Kiitos Mai kommentistasi.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan

Tässä tekstissä nostan laajimmin esiin Emilia Männynvälin työläiskirjailijoita ja - kirjallisuutta koskevan tekstin. En siksi, että se olisi jotenkin parempi tai tärkeämpi teksti kuin tässä kirjassa olevat muut tekstit, vaan siksi, että haluan kirjata ylös Männynvälin työläiskirjailijoihin ja -kirjallisuuteen liittyviä huomioita. Ennen kasvispihviä kuitenkin muutama yleinen huomio Männynvälin teoksesta. * Toiste en suostu katoamaan -esseekokoelman päättää teksti nimeltä Ruumis puhuu, jossa Männynväli kertoo, miten hän blogikirjoitustensa vuoksi joutui maalitetuksi ja päätti luopua kirjoittamisesta kokonaan. "Saan uhkaussoittoja. Perääni lähdetään kadulla ja minua piiritetään baarissa [...] Autoni päällystetään verellä, paskalla ja jauhelihalla, kahdesti. Ulkonäköäni ja kaikkea minussa arvostellaan internetin täydeltä. Saan sähköposteja, joiden mukaan ansaitsisin kuolla. Joku haaveilee raiskaamisestani. Löydän nimeni ensimmäisenä eliminoitavien maanpettureiden listalta. Olen äärioi

Aino Frilander: Los Angeles -esseet

Aino Frilanderin esikoisteos Los Angeles -esseet on poltettua oranssia, unelmien kaipauksen täyttämää roosaa ja keltaista, joka menee päähän Negronin lailla. Pidin Frilanderin kirjasta valtavasti. Se oli kylpy, jota hallitsee teoksen kannen väritys. Murrettu technicolor. Aurinkoon unohtuneet väripolaroidit. Laajentuminen, polte ja nostalgia kaikkine puolineen ja ennen kaikkea mahdottomuuksineen. Esseet viettelevät mukaansa heti teoksen alkumetreillä Frilanderin kuvatessa kaipuutaan Los Angeles -nuoruuteen.   Laitan pitkän sitaatin, jotta pääset nauttimaan Frilanderin kuvauksesta ja kielestä. ”Haamusärkymäisesti haluaisin, että minulla olisi ollut losangelesilainen nuoruus. Ehkä elokuva-alalla työskennelleet isovanhemmat, joiden talossa Los Felizissä olisin voinut katsella vanhoja leffoja. Isovanhempien lomaillessa talonmies olisi jättänyt minulle avaimet edesmenneen Oscar-voittajan nimikoituun kirjepaperiin kääräistynä. Olisin ajanut isoäitini vanhalla autolla, joka tuoksuu parfyymiltä

Suomalaiset kirja-aiheiset podcastit

Kuunteletko kirja-aiheisia podcasteja? Omalta osaltani voin todeta, että olen suorastaan riippuvainen niistä, sillä kirja-podcastit ovat mainio tapa pysyä pinnalla sen suhteen, mitä kirjamaailmassa tapahtuu ja vaikka itse olen tosi huono äänikirjojen kuuntelija ainakin toistaiseksi niin podcasteja tulee kuunnelluksi paljonkin. Kuuntelen niitä lähinnä työmatkoilla tai tarkkaan ottaen kuvio menee niin, että kuuntelen podcasteja kävellessä ja sen osan matkasta, jonka matkustan junalla, luen kirjaa. Joku prioriteetti se nyt sentään olla pitää. Ensimmäinen kirja-podcast, jota säännöllisesti aloin kuunnella oli Mellan raderna , joka viime aikoina on jäänyt omassa kuuntelussani valitettavassa määrin Sivumennen -podcastin alle. Mellan raderna on kiinnostava, koska siinä käsitellään vähän eri kirjallisuutta kuin mikä suomalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on pinnalla. Juontajista Peppe Öhman on suomenruotsalainen ja Karin Jihde ruotsalainen ja se tekee tästä podcastista oikein piristävän